9.2.2021
Huhtikuun 18. päivänä äänestämme seuraavan vaalikauden kuntapäättäjistä. Vaaleista on tulossa ennenkuulumattoman epädemokraattiset. On lukuisia syitä, miksi näin käy. Pandemia vaikeuttaa yhteiskunnan toimintaa, niin myös kuntavaalien toimittamista.
Viime kuntavaaleissa 2017 äänioikeuttaan käytti vain 58,9 prosenttia äänioikeutetuista. Voi hyvin perustein veikata, että tulevissa vaaleissa ääntään käyttää alle puolet äänioikeutetuista. Vaalien lopputulos ei vastaa demokratian perusperiaatteita.
Nuoren ja vanhemman ikäluokan ehdokkaat ovat sairastumisriskin suhteen erilaisessa asemassa. Niin myös äänestäjät. Todennäköisesti iäkkäämmät äänestäjät jäävät herkemmin kotiin äänestyspäivänä.
Kampanjointi siirtyy verkkoon ja äänestäjien kohtaamisesta toreilla joudutaan luopumaan. Kaikenlaiset somevaikuttajat ovat etulyöntiasemassa. Sosiaalista mediaa seuraavat eniten 25-40-vuotiaat äänestäjät. Toki kansalaiset päättävät edelleen, haluavatko valtuustoon somediggarin vai pitkänlinjan kuntaosaajan.
Toinen kysymys on se, miten kaikki saavat mahdollisuuden äänestää. Onko kotiäänestysten laajamittainen käyttö ylipäätään mahdollinen? Voivatko karanteenissa olevat äänestää? Miten ehdokkaiden perinteinen yhteydenpito ja itse äänestystapahtuma hoidetaan koronaturvallisesti?
Tässä pandemiatilanteessa nykyisillä valtuutetuilla on paremmat mahdollisuudet läpimenoon kuin uusilla ehdokkailla. Heillä on aikaisempaa tunnettuutta pääomana, mitä ensimmäistä kertaa ehdolla olevilla ei nyt vallitsevissa olosuhteissa ole mahdollista saavuttaa.
Paksu lompakko ei saisi vaikuttaa vaaleissa. Varakkaalla on mahdollisuus ostaa julkisuutta eri medioiden kautta. Pandemia sulkee näissä vaaleissa pois ns. karvalakkimallit tehdä itseään tykö.
Kuntavaalien terveys-turvallisuusanalyysi on tehtävä helmikuun aikana. On päätettävä, mitä olisi järkevintä tehdä kansalaisten terveyden suojelemisen ja demokratian toteutumisen kannalta.
Esa Kanerva
