24.3.2021
Selailin seuraavissa kuntavaaleissa olevien ehdokkaiden kotisivuja. Laadultaan ne olivat vaihtelevia. Toiset oli selvästi teetetty ammattilaisella ja toiset olivat halvan budjetin tuotoksia. Löytyi sieltä selvästi ammattipoliitikon roolin omaksuneen ehdokkaan tekstiä ja ihan aitoa ja rehellistä yrittäjyyttä. Kaikkia sivuja yhdistää tarina omasta itsestä. On luonnollista, että ihminen tavanomaisessa vuorovaikutuksessaankin haluaa antaa itsestään silotellumman kuvan kuin mitä objektiivisesti arvioiden olisi totta. Poliittisissa tarkoitusperissä sepitetyt tarinat ovat sitten aivan omaa luokkaansa. Poliitikko brändää itsensä luomalla itsestään ja identiteetistään hänelle tarkoituksenmukaista julkista kuvaa. Nykyään tämä vielä korostuu sosiaalisen median avulla. Siellähän ollaan alituisessa vuorovaikutuksessa, periaatteessa rajattoman ihmisjoukon kanssa. Tarkastellaanpa nyt muutamien kotisivujen esimerkkien avulla, minkälaista tarinaa niihin tuotetaan.
Aloitetaan erään ehdokkaan kuvauksesta omasta persoonastaan. Mikähän lienee etusivun kuvan viesti prinsessasta vallan kammareissa? Ehdokas kertoo olevansa ahkera, tunnollinen, omistautunut tamperelaisille ja aktiivinen työmyyrä. Pitkä jono laatusanoja kuvaa hyvin ehdokkaan itseluottamusta ja ammatillisuutta poliittisessa työssä. Työhaastattelussa varmaan katsottaisiin tällaista kehumista alta kulmien. Tällainen työote kuuluu tietysti poliittiseen rooliin, ei siinä mitään. Lukijalla pitää vain olla taito erottaa ja lukea, mikä on poliitikon yritystä tehdä itsestään kiiltokuvaa ja mikä noin suurin piirtein totta. Vaikeaahan se on, mutta kannattaisi nähdä vaivaa. Kysymyshän on kuntalaisen oman ehdokkaan työhaastattelusta.
Mennään eteenpäin. Seuraava ehdokas markkinoi itseään nuorena ja eteenpäin pyrkivänä ihmisenä. Edellisestä ehdokkaasta hän erottautuu selvästi. Hän ei kerro itsestään laatusanoja, vaan kerronnan ydin on hänen kiinnostuksen kohteistaan. Hän kertoo, että sosiaalinen oikeudenmukaisuus, eriarvoisuuden torjuminen ja ihmisoikeudet ovat hänelle tärkeitä. Hän on kiinnostunut myös köyhyyden torjunnasta ja perustulosta. Hyvä, uskotaan. En epäile lainkaan, etteikö ilmastomuutoksen torjunta olisi nuoren naisen sydäntä lähellä. Kotisivujen näkökulma ja kiinnostuksen kohde ovat asiakkaassa, ei ehdokkaassa itsessään. Minun arvioni näistä kotisivuista on, kiitoksella hyväksytään.
Sitten numero kolmonen. Kotisivujen tarinan kerronta alkaa kekkoslaisesta savupirttitarinasta. Köyhä lapsuus, ideaalit kodin arvot ja rakastavat vanhemmat. Tällainen tarinallisuus alkaa olla jo niin poliittinen vakio, että pelkästään siitä syystä uskottavuus kärsii. Mutta jos näin on, niin sitten on, onneksi olkoon viisikymmentä-luvun lapselle. Kiitokseksi myös tälle ehdokkaalle, ettei hän pistä suuria laatusanoja itsestään riviin. Uskottavuutta tuo myös realistinen menneen elämän kuvaus epäonnistumisineen. Kotisivujen aineksista olisi saanut laadultaan paljon onnistuneemmat panostamalla pikkuisen lisää ammattilaisen apuun.
Numero nelonen on mielenkiintoinen tapaus. Yleisilme on hyvin ammattimainen ja ehdokaskin taitaa olla pesunkestävä poliitikko, päätoiminen poliitikko. Tarina alkaa vennamolaisittain. Vanhat puolueet pettävät ja nykyisistä ei ole ongelmien ratkaisijaksi. Ehdokkaan historian kerronta painottuu kasvutarinaksi. Paljon, paljon etsin, sitten löysin ratkaisun. Ei puoluekuria eikä pidikkeitä. Sormet sanoo naks, kaikki on ratkaistu, hokkuspokkus! Uskokoon, ken haluaa. Minä en usko, olen seurannut politiikkaa sieltä Vennamon parhaista vuosista asti ja aina on kansaa höynäytetty turhilla, katteettomilla lupauksilla. Silloin riitti syntipukeiksi kotoperäiset rötösherrat, nyt syylliset pitää löytää kauempaa. Tunnettakin kotisivuilta löytyy ja toivoa. Pieni ihminen voittaa lopulta ja markkinavoimat murskataan. Täydellistä humpuukia, ainakin, mitä tulee markkinavoimien selättämiseen. Kotisivujen sanoman käärepaperi on kiiltävä, varoitan lukijoita tarjottavasta sisällöstä.
Kuten tuossa aiemmin totesin, kuntalaiset haastattelevat ehdokkaita sosiaalisessa mediassa, vaalikoneissa ja kotisivujen kautta. Ehdokkaan mainontaa lukiessa kannattaa kiinnittää huomiota mieluummin saavutuksiin kuin ehdokkaan ympärille suunniteltuun glamouriin. Pitää uskaltaa avata ehdokkaan anatomiaa ja erottaa hänen todelliset tavoitteet. Suuret sanat eivät suuta halkaise eivätkä maailmaa muuta. Kannattaa siis käydä oman ehdokkaan kotisivuilla ja hakea totuuden jyvää akanoiden sijasta. Ja sen jälkeen äänestämään!
Esa Kanerva
Tositarinoita ja kiiltokuvaa?
