30.8.2022
Tampereen Sosialidemokraattinen Toveriseura ja Tampereen sosialidemokraattinen Kunnallisjärjestö järjestävät avoimen yleisötilaisuuden Tampereen Työväenmuseon Werstaan auditoriossa 8.9.-22 klo 18. Aiheena on "Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja sen aiheuttamat uhat Suomen turvallisuudelle".
Putin on tapattanut kymmeniä tuhansia omia nuoria miehiä Ukrainan sotakentillä ja Ukrainan kansan tappiot sekä siviilien kärsimykset ovat valtavat. Aiheellinen kysymys on, voisiko sama tapahtua Suomen rajoilla. Meillä on historiallista perspektiiviä panslavismista ja Venäjän aggressioista.
Toveriseura on ottanut julkisesti kantaa Venäjän oikeudettomaan ja härskiin hyökkäykseen sekä tuominnut sen jyrkästi. Tuleva tilaisuus on jatkumoa Toveriseuran jäsenten halusta keskustella asiasta ja ottaa kantaa. Moni on aiheellisesti kysynyt, onko menneitten demarisukupolvien aktiivinen rauhantyö ollut turhaa, onko maailmassa tilaa pysyvälle rauhalle?
Minkälaista venäjäuhkaa kohdistuu tällä hetkellä Suomen turvallisuuteen ja tuoko Nato-jäsenyys takuut Suomen koskemattomuudesta? Aiheesta keskustelevat 8.9. professori emeritus Osmo Apunen, rauhantutkija emeritus Unto Vesa ja everstiluutnantti, erikoistutkija Petteri Lalu Suojelupoliisita.
Professori Osmo Apunen on tutkinut muun muassa Suomen poliittista historiaa, ulkopolitiikkaa ja idänsuhteita, kansainvälisten suhteiden historiaa sekä J.K. Paasikiven ulkopoliittista ajattelua. Hän toimi 1967-1971 ulkoeurooppalaisten maiden historian assistenttina Helsingin yliopistossa, Ulkopoliittisen instituutin johtajana 1968-1972, toimistopäällikkönä ulkoministeriössä 1972-1973, Tampereen Yliopiston kansainvälisen politiikan professorina vuosina 1973–2003 sekä rauhan- ja konfliktintutkimuskeskuksen emeritusprofessorina 2003–2007.
Unto Vesa on kansainvälisestikin tunnettu rauhantutkija. Hän on Tampereen Yliopiston Rauhan- ja konfliktintutkimuskeskuksen emeritustutkija. Hän on myös Suomen rauhantutkimusyhdistyksen ensimmäinen puheenjohtaja sekä alan kansainvälisen järjestön IPRAn ja eurooppalaisen rauhantutkimusjärjestön EuPRAn hallitusten jäsen.
Erikoistutkija Petteri Lalu on Venäjä-asiantuntija Suojelupoliisista. Hän on toiminut Maanpuolustuskorkeakoulussa sotilasprofessorina ja on perehtynyt Venäjän sotilaspolitiikkaan. Hän työskentelee nykyään tiedusteluorganisaatioksi muuttuneessa supossa tiedusteluosastolla.
Tervetuloa mukaan keskusteluun kysymyksin ja kommentein. Alustusten jälkeen on tilaa keskustelulle.
Esa Kanerva, Tampereen Sosialidemokraattisen Toveriseuran puheenjohtaja
Ukraina-ilta 8.9.
Pyöräilemässä
21.8.2022
Polkaisimme pyörämme liikkeelle Epilästä kotoamme Pispan palvelutalon läheltä. Vailla sen suurempia suunnitelmia, olimme päättäneet tutustua kotikaupunkiimme. Sähköpyörä on oivallinen keksintö iäkkäille. Sillä kiitää vähän pitemmänkin matkan minun ikäiseni lihaskunnolla.
Ohitamme vanhan ja maineikkaan Pispalan paloaseman. Rakennemuutos on kohdannut tätäkin rakennusta. Talossa eivät majaile pelastajat, vaan pelastettavat. Sen asunnoissa hoidetaan palvelutaloasukkaita. Matka jatkuu. Vasemmalla on Tipotien terveysasema. Arkkitehtuurisesti näyttävä rakennus seisoo haastavalla paikalla rinteessä. Tilojen toimivuudesta olen kuullut monenlaista palautetta ja vajaakäytöstäkin on puhuttu. Terveysaseman alapuolella kulkee väylä ja valtasuoni lännestä itään Tampereen halki tunneliin.
Pyöräretkellä havahdun siihen, että olen ollut mielipiteissäni monessa kohtaa väärässä, niin kuin tunnelin rakentamisen kohdalla. Vastustin sen louhimista ja olin kauhuissani sen hinnasta. Yhdessä puolueeni Sdp:n kanssa. Tosi asia on, että tunneli mahdollistaa Tampereen läntisen osan kehittämisen. Niin kuin nyt on nähty, Hiedan ranta on rakentumassa isoksi kaupunginosaksi ja Epilään ollaan kaavoittamassa Simolan rannan pelloille uutta asutuskeskusta palveluineen. Niemen ranta kehittyy ja laajene, samoin Lentävänniemi. Tunneli oli piristyruiske näille hankkeille.
Jatkamme matkaa. Ratikkaa rakennetaan kohti länttä. Olin ratikan rakentamisen suhteen tarkempien selvitysten kannalla. Olisi pitänyt tehdä laskelmia suhteessa sähköbussiliikenteen ja kaasuvaihtoehdon kustannuksiin. Ja tarvittavan kaasun jalostamiseen nimenomaan yhdyskuntajätteestä, kuten Ruotsissa toimitaan. Kunnon laskelmia ei tehty, nyt ratikka on liikenteessä. Mukavalta palvelultahan tuo ratikan kyyti vaikuttaa, taisin olla vähintäänkin liian kriittinen. Tulevat sukupolvet sen maksavat seuraavien vuosikymmenten kuluessa.
Hämeenpuiston ja Ratinan sillaan kautta pujahdamme katsastamaan Nokia-areenan aluetta. Onhan tämä nyt jotakin ihmeellistä, että junaradan päälle rakennetaan tuollainen kolossaalinen rakennus. Halli on uusi Tampereen maamerkki etelästä päin tuleville. Kyllä minä vain ihmettelen sitä, että millä ihmeen logistiikkajärjerjestelyillä saadaan viidentoista tuhannen ihmismassat hallittua? Näköjään ne onnistuvat, koska jääkiekon MM-kisatkin tuli pidetyiksi hyvin onnistuneesti. Saahan sitä ihmetellä! Halliin ei tarvittu kohtuuttomasti julkista rahaa, mikä on hyvä asia.
Areenalta on lyhyt matka Vihiojalle ja Hatanpäälle. Jätevesipuhdistamon paikalle rakentuu uusi kultahammasrannikko Pyhäjärven rantaan. Alueesta tullee uusi Ratinan ranta superkalliine asuntoineen. Paikassa ei ole moittimista. Jollakin tapaa minä ujuttaisin sinne myös vuokra-asuntoja tavallisille ihmisille. Huonosti idea on toteutunut Finlaysoninkin alueella.
Arboretumin kautta pinkaisemme kohti Tammelan toria. Hotelli Torni sojottaa kohti korkeuksiaan. Uutta korkeusrakentamista sekin edustaa Tampereella. Mielestäni se on ihan hyvännäköinen ja sopii ympäristöönsä. Torin ympärillä rakennetaan, Amuria, Tullia ja Tammelaa tiivistetään. Kesä ja torikahvit, mikäs sen parempaa! Monet muutkin ovat näköjään sen yhteensopivuuden huomanneet kuin me.
Torilta pyöräilemme kohti Wapriikkia ja Finlaysonin aluetta. Alue näyttäytyy meille kuin uusi kaupunginosa vieraassa kaupungissa. Hyvin on onnistuttu luomaan luksusta, on vihreyttä ja silmänruokaa. Ranta-alueella kanava tuo eksotiikkaa ja on kiintoisa yksityiskohta. Harmi, että esimerkiksi Kotilinnasäätiö ei onnistunut rakennuttamaan tänne koteja vanhuksille. Hinnat eivät sopineet tai taipuneet ARA-säännösten raameihin.
Finlaysonilta jatkamme kohti Särkänniemeä. Alueelle on rakentumassa aivan uudenlainen visio. Siitä tulee laaja elämysalue. Tietääköhän huvipuiston johtaja Miikka Seppälä itsekään, mitä kaikkea alueelle on suunnitteilla? Tilaa tehdään lisää, Saara Hildenin museo siirtyy Finlaysonin alueelle ja isot laivat siirtyvät Mustasta lahdesta kauemmaksi hotellin ja järvikeskuksen tieltä. Hanke on nyt niin kovassa liikkeessä, että sen toetutumista ei ole syytä epäillä. Liikkuvat kivet eivät sammaloidu.
On aika lähteä polkaisemaan kohti Hennerinkatua ja kotia. Retki jäi pintaraapaisuksi kotikaupunkiin tutustumiseksi. Kaupungissamme on ajateltu aina isosti ja se kannattaa jatkossakin tehdä. Vaikka asioista kinataan ja väännetään, kannattaa jatkossakin uskaltaa tehdä päätöksiä!
Esa Kanerva
Kesän hajahuomioita
4.8.2022
Kesä meni itselläni luppoisasti. Ei liian pitkiä kuumia jaksoja, muttei myöskään ainaista sadetta. Kesän voi myös olettaa olleen hyvän maatalouden ja marjasadon kannalta. Maailman tilanteessa salamoinnit jatkuvat joka puolella ja ei elämä kotimaan politiikassakaan kovin auvoiselta näytä. Pohdiskelen tässä blogissani sekalaisessa järjestyksessä hajahuomioita niin kotimaasta kuin maailmalta.
Työmarkkinatilanne on niin kinkkinen kuin vain voi olla. Kunta-ala sai palkkaohjelman. Arvioni mukaan se on varmasti tarpeellinen. Mutta myös ongelman ydin. Mm. teknologiateollisuus neuvottelee palkoistaan, tämän vuoden tammikuussa solmitun työehtosopimuksen mukaan, syksyllä. Alan työehtosopimus on irtisanottavissa marraskuun loppuun mennessä, jos ei siihen mennessä palkoista päästä sopuun.
Metallimiehet eivät tule sulattamaan kunta-alan, palkkaohjelmassa saamaa, yhden prosentin yli menevää palkka-automaattia vientialojen saamien korotusten päälle useamman vuoden ajan. Ei sitten millään. En ymmärrä, miten tämä umpisolmu avataan niin, ettei koko Suomi ole syksyllä lakkosumassa. Ja sitten hoitajat ovat ajaneet itsensä aivan nurkkaan. He vaativat vielä lisähyvää muun kunta-alan palkkojen lisäksi. Hoitajat ovat kyllä korotuksensa ansainneet. Työmarkkinamekanismi ei vain toimi niin, että joku liitto ottaa yhdellä kierroksella enemmän kuin muut. Muut työmarkkinajohtajat eivät voi selittää millään jäsenistölleen jääneensä neuvotteluissa alakynteen ja epäonnistuneensa. Se tietäisi liittojohtajalle lähtöä ja monoa persuuksille välittömästi. Akavan pomot eivät työpaikkaansa missaa, se on tietty. Ja anna suosiolla hoitajaliitoille muita kunta-alan työntekijöitä suuremmat palkankorotukset. Aika kinkkinen tilanne siis kokonaisuuden kannalta, luulisin!
Työmarkkinatilanteen jälkeen voisi sanoa jokusen virkkeen Saarikon budjettivalmisteluista. Taloustilanne on umpisurkea ja kansa kärttyisää. On suuri riski suurella velanotolla rahoitetusta talousarviosta. Ei hallitus lähde vaalien edellä tekemään äkkiliikkeitä. Velkaa tullaan ottamaan lisää ja paljon. Kaikki talouden merkit puhuvat taantuman tulosta loppuvuodesta. Perussuomalaiset ja Kokoomus vaativat veron alennuksia eli valtion tulojen vähennyksiä. Hallituksen näkökulmasta tilanne on vähintäänkin ongelmallinen. Millä tukkia opposition suu, pitää kansa tyytyväisenä ja viedä Suomi taantuman yli. Ei ole helppoa!
Alma-mediaan lukeutuvassa Iltalehdessä eräs kolumnisti vaati mielenkiintoisesti työeläkeläisten indeksikorotusten leikkaamista. Eläkeläiset hyötyvät kuulemma nyt Ukrainan sodasta! Voi kuinka paljon puhetta ja porua olen kuullut taitetusta indeksistä. Nyt kun kerran indeksi sattuisi olemaan eläkeläisten eduksi, niin kehdataan ehdotella indeksien jäädytyksellä. Tilannehan johtuu inflaatiosta, koska eläkkeet lasketaan 80 prosenttia elinkustannusten nousun perusteella ja 20 prosenttia palkkojen noususta. Ja inflaatio huitelee tällä hetkellä yli 8 prosentissa. Olisiko hallituksella varaa ja uskallusta suututtaa eläkeläiset kajoamalla eläkeindekseihin vaalien alla, epäilen.
Maailman politiikan näyttämöä hallitsee edelleen Putinin järjetön Ukrainan sota. Ehkä sodalla on Putinin päässä perusteet, länsimaisella ajattelulla se ei sitten millään avaudu. Taustalla lienee saattaa olla halu lopulta hajottaa Eurooppa, ei niinkään Ukrainan valloittaminen ydintavoitteena. Pieleen on mennyt, ydinaseita on kaivettu siiloistaan jo monissa venäläisten lausunnoissa.
Kiina käy omaa maailmanvalloitustaan Taiwanissa. Ja kalistelee miekkoja jenkkien kanssa. Mitähän tästäkin lopulta seuraa? Kysymys on kummankin suurvallan halu olla ykkönen ja maailmanherruuden haltija. Suurvaltojakin johtaa ihminen tai ihmiset, eliitin ja ihmisen loputon typeryys ja mahtailu.
Suomen Nato-juna kulkee eteenpäin, raiteet kirskuvat, mutta itäorientaalin osmannit odottelevat pääteasemalla. He miettivät tai vain presidentti Erdogan sanelee, mitähän puliveivausta voisi Euroopalle ja Natolle myydä tai pikemminkin kiristää. Basaari on auki. Lopputulos saattaa olla kuitenkin Suomelle myönteinen lunnaitten maksamisen jälkeen.
Italian taloustilanne on koko Euroopalle suuri musta aukko. Italianot haluaisivat elää leveästi toisten rahoilla. En oikein jaksa ymmärtää tilannetta Unionissa siltä kantilta, että maa, joka elää yli varojensa ja huijaa, pelastetaan muiden maiden rahoilla. Italian talous on niin suuri, että se upotessaan vie mennessään ilman pelastusrengasta koko Euroopan. Maan oikeistopopulistiset puolueet tietävät tämän. Puolueet haluavat jatkaa holtitonta talouden pitoa ja aiheuttivat hallituskriisin. Jos konkurssi jatkossa uhkaa, nauretaan partaan. Unionille tehdään sisilialainen tarjous, josta ei voi kieltäytyä. Joko autatte tai itkette ja autatte.
Jenkeissä Trump saa jatkaa melskaamistaan ja presidenttiehdokkuutensa kampanjaa, mikään syyte tai tehty maanpetos ei näytä auttavan hänen etenemistään. Käsittämätöntä toimintaa ikivanhalta demokratialta. Jos pian ei oikeuslaitoksessa tapahdu jotakin, äärikonservatiivinen eliitti ottaa siellä vallan ja Trump on seuraava presidentti. Ei Trumpin valinta ainakaan suomalaisten turvatonta ja rikkimennyttä maailmankuvaa eheytä.
Eikä tässä vielä kaikki. En jaksa lopettaa ihmettelyä Saksan entisen sosialidemokraattisen liittokansleri Schröderin veljeilystä Putinin kanssa. Onko toisiaan niin, että raha sokaisee jokaisen ihmisen, jos sitä tarjotaan riittävästi. Näköjään!
Esa Kanerva