31.10.2022
Suomessa on toiminut rikollisjärjestö nimeltään NBK, ”Syntyneet tappajiksi”. Tuskin tietoisesti rikolliset ovat osanneet valita nimensä aika osuvasti. Ihmisellä on perimässä tappajan vaistot. Aivojemme hermojärjestelmät ovat kivikautista perua. Periaatteesta sopivissa olosuhteissa meistä jokaisesta löytyy kykyä käyttää puukkoa muuhunkin kuin leivän leikkaamiseen. Kirvestä käytetään harvemmin väkivaltaan, koska yhteiskunnan säännöt, moraali ja ihmisen omat päätökset ohjaavat käyttämään pääsääntöisesti kirvestä halkojen hakkaamiseen. Väkivaltaa esiintyy kuitenkin kaikkialla ja kaikilla elämä osa-alueilla yhteiskunnassa. Onko lajikumppaninsa murhaamisen todettava olevan inhimilliseen kulttuuriin kuuluva ikävä tosiasia? Mikään yhteiskunta ei ole säästynyt julmuuksilta, väkivalta on kuitenkin vähentynyt tuhansien vuosien kuluessa.
Ihminen on kiinnostunut väkivallasta ja seksistä. Uutisista saamme lukea sodassa tehdyistä joukkomurhista, dekkarit myyvät hyvin ja nautimme sotaelokuvista. Näköjään aivomme haluavat puuhastella ratkaisemattomien murhien ympärillä ja useat meistä fantasioivat ainakin joskus tappavansa koston hengessä jonkun toteuttamatta mielikuvaharjoitustaan koskaan. Murhat ovat, useimmissa kulttuureissa ehdottomasti kiellettyjä. Mikä on kiellettyä, se kiehtoo! Seksi liittyy lisääntymiseen ja pariutumiseen liittyy eläinkunnassakin urosten välistä tappelua, jopa tappamista. Evoluutio on ilmeisesti tässäkin asialla. Useimmat tappajat ovat tilastojen mukaan miehiä. Yksinkertaisesti päättelemällä voidaan todeta evoluutiossa kilpailijan tappamisella saavutetun monia hyötyjä. On ollut mahdollista saada parhaat naiset ja lisää elintilaa. Mahdollinen leskikin palautuu parisuhdemarkkinoille. Parisuhdemarkkinoilla naiset ovat edelleen kuninkaan tekijöitä. He valitsevat ja paras kohde on mies, joka pystyy tarjoamaan turvaa joko fyysisten ominaisuuksiensa tai kokonsa ansiosta tai yhteiskunnallisen ja taloudellisen asemansa kautta.Puhutaan paljon perheväkivallasta. Yleensä väkivalta periytyy ja se vanhempien käyttäytymisen, kautta lapsille välittyvänä käyttäytymismallina riitatilanteiden ratkaisemiseksi, lisää riskiä ylisukupolvisesta perheväkivallan kierteestä. Naimisiin meno suojaa monilta riskeiltä, mutta myös lisää väkivallan mahdollisuutta. Avioliitossa olevat nuoret tekevät vähemmän rötöksiä kuin parisuhdetta vaille jääneet. Perhe on yleensä parasta, mutta myös pahinta. Perheväkivallan äärimmäinen muoto, puolison tappaminen, tapahtuu aina silloin tällöin. Tähän tilanteeseen liittyy yleensä kumppanin pettäminen tai jättämisen uhka. Ei siedetä sitä, että puoliso siirtyy levittämään jonkun toisen ihmisen geenejä. Miehet vartioivat naisiaan, etteivät joutuisi kasvattamaan toisen miehen lapsia ja omien geenien edistäminen menee mönkään.
Ikuisen maailmanrauhan ajatuskin tuntuu tällä hetkellä utopialta. Ihmisyhteisöjen sotaisuudella on pitkät jäljet historiaan. Itse asiassa historian kirjoitus kertoo sotia käydyn aina metsästäjä-keräilijä-ajasta alkaen. Kun on alettu sosiaalistua ja tehdä yhteistyötä, toisten kimppuun käyminen on tullut helpommaksi. Ja oman reviirin puolustaminen on käynyt tehokkaammin ja karhukin on ollut mahdollista kaataa yhteistuumin. Joku siellä apinalaumassakin on noussut kukkulan kuninkaaksi joko voimalla tai viekkaudella. Samaa ikiaikaista toimintamallia noudattaa tämäkin aika sotaa käymällä. Vaaditaan otolliset olosuhteet ja yksinvaltias. Sodassa tarvitaan vihollinen, jonka avulla on mahdollista perustella omat väkivallanteot. Lisäksi ihmiset täytyy saada propagandan avulla uskomaan, että heidän uhrauksensa isänmaan puolesta ovat vaivan arvioista. Jos vastustaja on Putinin mainitsema paha natsi, ei heidän tappamisestakaan tarvitse välittää. Aivoista voidaan kytkeä empatianappi pois päältä. Henkisen manipuloinnin uppoaminen sotaväen sieluun tekee sodan psykologisesti mahdolliseksi. Putinin todellinen tarkoitusperä ei ole ollut natsismi, vaan saada demokratiaksi pyrkivä Ukraina oman totalitaarisen hallinnon alaisuuteen.
Tavallisella ihmisellä on omatunto. Niin näyttäisi olevan myös moottoripyöräkerhon jäsenillä, mutta se toimii aivan eri periaatteella kuin muilla ihmisillä. Heillä on omat arvot, tarkat arvohierarkiat, kunniakysymykset ja säännöstöt. Jengeillä on oma moraali, tappaminen voi olla oikeutettua pomon määräämän teon toteuttamiseksi. Kerhon sisällä olevien jäsenten eläminen ei onnistu, ellei noudata kerhon moraalia. Se liimaa rikolliset yhteen. Vinoutuneeseen maailmankuvaan kuuluu, ettei syyllisyyttä tunneta.
Väkivalta on yhteiskunnassamme läpileikkaavaa. Onneksi olemme pohjimmiltaan huolehtivaisia ja avuliaita. Ja haluamme välittää toisten ihmisten tunteista ja hyvinvoinnista. Vain pieni joukko meistä haluaa elää omassa egoistisessa kuplassaan. Eilen psykiatrisen vankisairaalan ylilääkäri Hannu Laurelma sanoi TV:ssä, että jos lapsella on yksikin turvallinen aikuinen ihmissuhde, se voi riittää. Lapsi ei mahda geeneilleen mitään, puolet niistä periytyy isältä ja äidiltä. Toimintaympäristölle sen sijaan voimme tehdä jotakin. Tutkitusti esimerkiksi yksinhuoltajille annettu tuki ongelmatilanteissa on ratkaisevan tärkeää ja tuottaa hyviä tuloksia. Valtioterrorismille emme näytä voivan mitään. Siinäkin täytyy luottaa, että ihminen muuttuu, mutta toivottoman hitaasti. Sen todistaa se, että olemme muuttuneet keskiajan elämästä nykyiseen sivistykseen. Puolisotkin valitaan nykyisin enemmän kiltteyden kuin fyysisen voiman perusteella. Valtioiden välisissä konflikteissa soisi kollektiivisen ymmärryksen lisääntymiseen. Meillä on valtavia yhteisiä ongelmia, joita vastaan koko ihmiskunnan tulisi valjastaa voimavaransa sotien sijasta. Tarkoitan liikakansoitusta, maailman luonnonvarojen ehtymistä ja ilmastonmuutosta. Toivotaan, että ihmisten välinen yhteistyö ja hyvyys voittavat pitkässä juoksussa.
Esa Kanerva
