12.4.2023
Demareilla on edessään puheenjohtajan valinta. Tehtävä ei
ole helppo, koska Marinin päätös vetäytyä oli nopea ja yhtäkkinen. Toisaalta
valovoimaisen puheenjohtajan jättämä aukko on iso. SDP:llä on ammattitaitoisia
ja puheenjohtajan mitat täyttäviä poliitikkoja useita. Nykyään ei kuitenkaan
enää riitä, että osaa hommansa, pitää olla henkilökohtaista karismaa ja myyvää
persoonallisuutta. Esillä on ollut monia nimiä alkaen Tytti Tuppuraisesta Mäkysen
kautta Timo Harakkaan. Kehen päädytään?
Nimiä putkahtelee esiin tasaiseen tahtiin, ehdokkaiden
omina ulostuloina ja lehdistön kaivamina. Järjestöväki käy kuumana. Tämä on
juuri sitä vaihetta, että puolueväki arvioi ehdokkaita, hakee asemia ja kumppaneita ehdokkaansa taakse. Oikeastaan koko puheenjohtajan
valintaprosessi perustuu tähän vaiheeseen. Demarikoneisto seuloo, jauhaa ja
valikoi ehdokkaita. Kuka sieltä kiillotettuna ja valittuna putkahtaa esiin, on
voittaja.
Viime valinnassa Antti Lindtman jäi kakkoseksi. Janottaisiko
vanha suola nyt. Hän itse ei ole ilmoittautunut kisaan mukaan. Kertonut
päätöksen kypsyvän parin viikon sisään. Demariryhmänjohtajaksi hänet jo
valittiin. Luulen keksineeni puheenjohtajakilvan voittajan, se on hän.
Monikymmenvuotinen järjestöväen tuntemus ja kokemus niin kunta- kuin
valtionpolitiikassa takaa kannatusta monesta suunnasta. Pankkivaliokunnan
jäsenyys tuo ymmärrystä julkisen talouden tilaan, on monesti toiminut puolueessa
tasapainottavana tekijänä rauhallisen luonteensa vuoksi ja pitkäaikainen eduskuntaryhmän
puheenjohtajuus ovat meriittejä, joita on vaikea ohittaa.
Puolueyhdistyksillä on mahdollisuus esittää puolueen
puheenjohtajaehdokkaita. Arvelen, että Antti Lindtman on Toveriseuran ehdotus.
Esa Kanerva