Juhlamieltä ja aurinkoista Vappua

 Arvoisat lukijat!

Esa Kanerva toivottaa lukijoilleen hyvää Työn juhlaa! Toreilla ja marsseilla tavataan, kelitkin suosivat ja kesä vihdoinkin on saapumassa.

Oikeuslaitoksen riippumattomuus perustuslakiin

                                                                                                                                            28.4.2024

Perussuomalaisen kansanedustajan pyssynpaukuttelu on pientä oikeusministeri Leena Meren törkeään välistävetoon. Hän keskeytti lainvalmisteluun tähtäävän työn Suomen oikeuslaitoksen riippumattomuuden vahvistamisesta perustuslaissa.

Miten on mahdollista, että lakipuolue Kokoomus on sallinut tämän? Oikeusvaltioperiaatteen puolustaminen on ollut Suomen ja Euroopan Unionin yhteinen agenda. Ja käsittääkseni Kokoomus on tähän asti seissyt vahvasti eurooppalaisten arvojen, kuten oikeusvaltioperiaatteen takana.

Miksi tästä ollaan oltu huolissaan? Koska olemme joutuneet seuraamaan viime vuosina Puolan ja Unkarin kehitystä, miten poliittisesti puututaan tuomioistuinten ja syyttäjien toimintaan.

Perusuomalainen Meri tarttui siis poliittiseen vaikuttamiseen jo lakiehdotusta valmisteltaessa. Paljasti toki samalla perusuomalaisten poliittiset tarkoitusperät ja arvot. Heitä ei huolestuta oikeusvaltiokehitys, jossa saatetaan horjuttaa viranomaisten riippumattomuutta, tärkeintä on puolueuskollisuus. Poliisi- ja syyttäjälaitoksen toiminta ja ratkaisut eivät voi perustua siihen, minkä värinen hallitus kulloinkin maassa istuu. Nykytilanteessa poliisi sakottaa ja tuomari vangitsee kenet tahansa, lakiin perustuen, oli hänellä vallassa olevan puolueen jäsenkirjaa tai ei. Tämä oikeusperiaate haluttiin varmistaa ja kirjoittaa perustuslakiin.

Kuten sanottu, riippumaton oikeuslaitos on oikeusvaltion kulmakivi ja se tulisi varmistaa perustuslaissa. Oikeuslaitoksen riippumattomuuden rapautuminen avaa Pandoran lippaan. Oikeusvaltiolla on merkitystä kaikilla elämänalueilla. Se koskee ihmisarvoa, yhdenvertaisuutta, sanan- ja lehdistönvapautta ja mm. oikeutta laadukkaaseen koulutukseen. Laki on niin kuin se luetaan. Jos lakia lukevat puolueen uskolliset aisankannattajat, jopa ihmisoikeudet voivat unohtua, kuten on käynyt Unkarissa. Unkarin perustuslaissa on kielletty esimerkiksi samaa sukupuolta olevien avioliitto, asunnottomuus kriminalisoitu, etnisiä vähemmistöjä sorretaan, koulutus on kaapattu poliittiseen valvontaan ja vapaata lehdistöä ei ole.

Lakiuudistukselle olisi Suomessakin tarvetta. Oikeuslaitoksen mylläys Unkarissa toteutettiin alentamalla tuomarien eläkeikää, muuttamalla nimitysmenettelyä ja korvaamalla poispotkitut mieleisillään tuomareilla. Tällä hetkellä Suomessakin voitaisiin tällainen operaatio suorittaa tavallisella lailla. Myös ylimpien tuomareitten nimittäminen tapahtuu tavallisella lailla. Perussuomalainen Meri ilmeisesti haluaa juopuneena nykyisestä asemastaan edistää tällaista tavoitetta tulevaisuutta ajatellen. Perussuomalainen suomalainen oikeuslaitos, vapiskaa kansalaiset!

Meri teki politiikkaa myös lopettamalla ministeriön rasismivastaisen rasismityöryhmän työn. Leena Meri olisi halunnut vaihtaa työtyhmään valittua tuomaria mieleisekseen. Valtionsyyttäjä Anu Mantila ei kelvannut eikä valtakunnansyyttäjä Ari-Pekka Koivisto taipunut vaihtoon. Ratkaisu oli lopettaa sitten koko homma. Sillä lailla! Poliittisen vaikuttamisen oikeuslaitokseen opettelua, kun tuomari ei miellytä, vaihtoon. Jämäkkää toimintaa valtakunnansyyttäjältä.

Elimme Venäjän suhteen liian kauan ja liian pitkään naivin turvallisuuden tunteen vallassa. Suomessa pitää olla nyt ajoissa hereillä Venäjän harjoittamaan vaikuttamiseen. Kyllä venäläistä rahaa virtaa suomalaisillekin poliitikoille. Suomi ei ole immuuni sellaisille poliittisille voimille, jotka haluavat heikentää oikeusvaltiota, samalla hajottaa kansallista yhtenäisyyttä ja heikentää puolustuksellista resilienssiämme. Kansalaisten tulee tiedostaa, että Suomessakin on sellaisia puolueita, joilla on halua rajoittaa tuomioistuinten riippumattomuutta. Se voi johtaa poliittiseen mielivaltaan tuomioistuimissa. On todella vaarallista kehitystä, ettemme olisi yhdenvertaisia poliisin tutkiessa tai lain edessä.

Esa Kanerva

Hiekkaa talouden rattaisiin

 

                                                                                                21.4.2024

Nykyisen hallitukset toimet ovat ideologista vaihtokauppaa persujen ja Kokoomuksen kesken. Perussuomalaiset tarvitsevat populisminsa siemeneksi syyllisen. Suomalaisen yhteiskunnan ongelmien syy ja ratkaisu heidän mielestään ovat maahanmuuttajat. Kokoomuksen ideologian me tunnemme, omistavan luokan edut. Kummankin puolueen tavoitteiden yhteensovittaminen tuottaa vahingollisia kompromisseja suomalaisille, etenkin talouden näkökulmasta. Perusten sitä seuraavassa.

Taantumassa yleensä pyritään elvyttämään taloutta. Tämä hallitus tekee päinvastoin. Leikkaa julkisia menoja ja kiristää verotusta. Kulutusverojen nosto leikkaa yksityistä kulutusta. Kotitalouksien kulutus on karkeasti arvioiden noin puolet bruttokansantuotteesta. Alvin noston historiallisen suuren noston vaikutuksista kansantalouteen ei ole kuin arvioita. Yleinen käsitys on sen hidastavan merkittävästi talouden nousua taantumasta. Myöhemmin palkansaajat haluavat kompensoida palkkojen ostovoiman menetystä vaatimalla palkkojen korottamista. Syksyn sopimusneuvotteluista tulee siksi vaikeat. Odotettavissa olevat häiriöt työmarkkinoilla ovat myrkkyä maan taloudelle. Hallituksen pitäisi kyllä tämä asia tiedostaa alvia korottaessaan.

Kotitaloudet ovat kokeneet edelliset viisi vuotta taloudellisia shokkeja. Ensin koronapandemian aiheuttama taloudellisen toiminnan supistuminen ja sitten Ukrainan sodan aiheuttama hintojen nousu, inflaatio ja korkojen nousu. Ihmiset ovat olleet jatkuvalla säästökuurilla. Ei ole kykyä ottaa velkaa, ostaa asuntoja ja päivittäisistäkin kulutusmenoista on tingittävä. Hallituksen toimet ovat kuin piste i-kirjaimen päälle yksityisen kulutuksen kasvulle. Erityisesti nuoret ikäluokat ovat ongelmallisessa tilanteessa. Peräti 70 prosenttia 26-35-vuotiaista kertoi joutuneensa tinkimään ruoka- ja päivittäistavarakuluistaan Taloustutkimuksen 2024 tekemän tutkimuksen mukaan.

Keppi on huono porkkana. Työttömyystukien leikkaus ja useiden sosiaalietuuksien vaikutukset niin työllisyyteen, julkiseen talouteen kuin kansantalouteen ovat kyseenalaisia. Matalan osaamisen tason työpaikkoja ei ole edes tarjolla. Työttömyysturvan suojaosien purku pahentaa työttömyyttä, koska työn vastaanottamisesta tulee työttömälle vähemmän kannattavaa. Työttömälle 300 euron tienaaminen korvauksen päälle oli iso raha. Hallitus näköjään kannustaa harmaaseen talouteen, muutaman tunninkin työkeikka leikkaa työttömyysturvaa, joten on suuri riski, että se työ tehdään pimeästi. Asiantuntijoiden maahantuloa vaikeutetaan perussuomalaisten vaatimuksesta. Kaikenlaisia maahan tulon ja maassa olon edellytyksiä kiristetään.

Kotitalousvähennyksen pienentäminen ymmärtääkseni on myrkkyä pienyrittäjille. Remontit, lastenhoito ja kaikki muut sen piiriin kuuluvat pikkuhommat nousevat niitä teettävien mahdollisuuksien ulkopuolelle. Jälleen harmaa talous kiittää ja pienyritysten toimintaedellytykset heikentyvät, toiminnasta saattaa tulle kannattamatonta kysynnän vähentyessä. Talouden mekanismi toimii päinvastoin kuin hallitus toivoo. Ja työttömyys saattaa jopa kasvaa.

Suomi tarvitsee pysyäkseen hyvinvoinnin kärjessä kaikenlaista maahanmuuttoa. Paitsi tarvitsemme korkeasti koulutettuja henkilöitä kehittämään uusia tuotteita, niin yritykset tarvitsevat työvoimaa tekemään noita tuotteita. Persut ovat väärässä. Eivät kaikki maahanmuuttajat ole roistoja ja loisia. Ulkomaalaistaustaisten henkilöitten kokonaistyöllisyys lähestyy suomalaisten vastaavaa ja he hoitavat veronsa, velvoitteensa ja perheensä aivan kuten me kaikki muut työlliset. Miksi Kokoomus on hyväksynyt perussuomalaisten pelin, joka toimii Suomen talouden ja yritysten etujen vastaisesti? Vastaus lienee, saadakseen oman ideologiset tavoitteensa toteutetuksi työelämässä. Ja sosiaaliturvassa.

Talous on myös tunnetta, luottamusta ja uskoa tulevaisuuteen. Paljonko luottamusta yhteiskunnassa lisää sosiaali- ja terveydenhuollon leikkaukset, opiskelijoiden ahdistelu, eläkeläisten pelottelu ja työttömien piiskaaminen olemattomiin töihin? Luottamuksen puute on hiekkaa talouden rattaisiin. Talouteen olisi puhallettava uskoa ja panostuksia muuhunkin kuin Turun tunnin junaan. Hallituksessa joku muukin voi yllättyä loppuvuoden talouden luvuista kuin ministeri Juuso kehysriihen jälkeen oman ministeriönsä leikkauksista kuultuaan.

Esa Kanerva  

Velkavalhe

 

Hallitus on oikeassa, Suomen valtio velkaantuu. Velka on kasvanut kuta kuinkin maltillisesti verrattuna useimpiin muihin maihin. Vielä siinäkin se on oikeassa, että velkaantuminen on jossakin ajassa pysäytettävä. Sitten Orpon hallitus laskee savuverhon kansalaisten silmille, ellei peräti heitä savukranaattia puhumalla mm. velkapommista. Sen suojissa tapahtuu kauheuksia. Kansalaisten oleellisia hyvinvointiin ja oikeuksiin kohdistuvia, ideologialtaan oikeistolaisia lainsäädäntömuutoksia ja rakenteellisia muutoksia, tehdään urakalla.

Hallitus viestittää ja pelottelee Suomen joutuvan EU:n tarkkailuluokalle budjetin alijäämien kasvaessa. Velkamme itse asiassa lähestyy vasta EU:n velkatason keskiarvoa.  EU:ssa keskimääräinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen on 84 %. EU:ssa on rahapoliittinen säännöstä, joka muodostuu ennaltaehkäisevästä- ja korjaavasta osasta näitten alijäämien korjaamisessa. Ohjeisto painottaa ennalta ehkäisevää osaa ja siinäkin nimenomaan keskipitkän aikavälin tavoitetta tasapainottaa talous. Ennalta ehkäisevästä menettelystä on pitkä matka korjaavaan osaan, joka käynnistää sitten korjaavien toimien velvoittavan menettelyn.

Suomalaisia pelotellaan Kreikan tiellä ja ties millä kauhuskenaarioilla. Valtion velkaa verrataan kotitalouden velkaan, joka on sumutusta. Valtiolla on myös rahoitusvarallisuutta, mikä muuttaa laskennan nettovarallisuudeksi. Yhden vaalikauden aikana tehtävä talouden äkkijarrutus ei ole mitenkään perusteltu. Ei etenkään EU:sta johtuvista syistä. Kreikan julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen on 178 % ja Italian 147 %. Velkapelottelu on strategista hämäystä kiinnittää kansalaisten huomio niistä oleellisista asioista, mitä hallitus oikeasti haluaa tehdä!  

Miten radikaalit työelämän ja sosiaaliturvan heikennykset parantavat Suomen taloutta? Eivät mitenkään tai luo yhtään uutta työpaikkaa. Orpon-Purran hallitus on kuitenkin toteuttanut suuren määrän lakimuutoksia, jotka leikkaavat ja heikentävät työttömyysturvaa ja muuta sosiaaliturvaa, rajoittavat lakko-oikeutta ja heikentävät työehtoja. Tämän kaltaiset leikkaukset ei olisi olleet mahdollisia ilman synnytettyä velkahysteriaa. Velkapaniikki peittää alleen kaiken muun. Media valitsee aiheet ja köyhän kansan ääni ei kuulu sinne asti. Ay-liike protestoi. Mediassa alkoi kansantalouden menetysten voivottelu ja tuomitseminen. Paheksuttiin, Suomi on taantumassa ja työlliset vain lakkoilevat. Miksi lakkoiltiin, todellista leikkauslistojen analyysiä ja työläisten oikeuksien kaventumista ei syvennytty arvioimaan. 

Velan varjolla saa ilmeisesti ajaa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut ilman sen suurempia kauhisteluja. Ministeri Juuso kertoo eduskunnan pöntöstä, ettei vanhuksia saa jättää heitteille, mutta en minä ministerinä näistä leikkauksista päätä, vaan hyvinvointialueethan ne päätökset tekevät. Niinpä niin, mitä muuta ne hyvinvointialueet voivat tehdä kuin palveluleikkauksia ja karsia palveluverkkoa, jos valtio ei anna rahoitusta. Hyvinvointialueiden kurjistaminen on Orpon-Purran strateginen valinta. Katsokaa kansalaiset, kuinka huonon uudistuksen edellinen hallitus teki. Uudistus oli välttämätön ja Marinin hallitus sentään sai sen maaliin toisin kuin lukuisat sitä edeltäneet hallitukset. Mutta olisi hoitanut myös sen rahoituksen vallassa ollessaan. Vaikka velkarahalla, koska kansalaiset tarvitsevat toimivat julkiset sosiaali-ja terveyspalvelut. Velka olisi maksettu verotuksen paremmalla kohdentumisella varallisuuteen. Velkapropagandan suojissa nämäkin heikennykset näyttävät menevät läpi ilman kansalaisten kapinaa tai rajua julkista keskustelua.

Sitten täytyy kiinnittää huomiota siihen, mitä hallitus jättää tekemättä esimerkiksi ympäristöasioissa. Vaaleissa Orpo lupasi suojella vanhat metsät ja purkaa kosket. Ministeri Mykkänen halusi tulpata isot piiput, vähäpäästöistä energiaa ja siihen perustuvaa teollisuuta. Orpon hallitus on ollut toimelias EU:ssakin, mutta kielteisellä tavalla. Se osallistui luonnon tilaa parantavia toimia edellyttäneeseen ennallistamisasetuksen kaatamiseen. Mykkänen sanoi Suomen toteuttavan sen kansallisella tasolla, mutta vähensi samalla luonnonsuojelun varat kolmanneksella. Liikenteen päästöt kasvavat ja bensaveron alennus tekee valtion kassaan 250 miljoonan euron loven. Se on kaksi kertaa niin paljon kuin ympäristön ja luonnonsuojeluun budjetoidut rahat.

Kansalaisten herättäminen velkatietoisuuteen on iskenyt läpi. Parin vuoden takainen eurobarometri kertoo, että missään muussa maassa kansalaiset eivät ole yhtä huolissaan valtion velkaantumisesta kuin Suomessa. Saksassa ilmastonmuutos on ykkösenä ja velka vasta viidentenä. Suomalaiset ovat herkässä mielentilassa johtuen Venäjän muututtua sotaiseksi. Siksi suomalaisten pelottelu, uhkakuvien maalailu ja vaatimus olla Suomen puolesta valmis mihin tahansa uhraukseen, synnyttää kansalaisissa vastakaikua. Tällaisen uhrimielen on pakko olla kulttuurisidonnaista. Talouden kannalta olisi parempi, että suomalaiset olisivat realisteja. Velkaa on, mutta se on hoidettavissa hyvin, velan määrää on keskipitkällä aikavälillä tarve vähentää, olemme turvassa EU:n velkasaneeraukselta, jos teemme maltillisesti velan huomioivia budjetteja, meillä on satojen miljardien eläkerahastot ja runsaasti mahdollisuuksia vihreään teollisuuteen.

Kansalaisten luottamusta tulevaisuuteen koetellaan jälleen ensi viikon budjettiriihessä. Kokoomus ja perussuomalaiset ovat käyneet julkisen velan varjossa huutokauppaa toinen toistaan komeammilla huudoilla, kuinka paljon leikataan eläkkeistä tai kansalaisten toimeentulosta. Kansaa on pidetty jännityksessä, kukaan ei huomaa, että työelämän heikennykset ja leikkaukset etenevät sillä välin lainsäädännössä. Tämä on poliittinen ilmaveivi!

Esa Kanerva

 

 

 

Pelastakaa nuoret!

Kesäkuun eurovaalien yhtenä teemanaan tulee olemaan sosiaalisen median käyttö ja nuoriso. Olen itse tässä some-asiassa täysin vieraalla maaperällä. En ole ollut koskaan toimijana tai seuraajana sosiaalisen median alustoilla. Vierestä olen seurannut nuorten lisääntynyttä kännyköiden pakkokäyttöä ja heidän riippuvuuttaan virtuaalitodellisuudesta. Huomaan, että sukuni teinit voisivat eristäytyä puhelimen kanssa omaan huoneeseensa, mikäli saisivat itse päättää täysin omasta ajankäytöstään. Jotain on tehtävä ja pian!

Olen tehnyt päätelmiä sosiaalisen median haitallisuudesta tekemällä johtopäätöksiä esimerkiksi Kiinan kansantasavallan tekemistä päätöksistä suojella omaa nuorisoaan. Ensinnäkin Tiktok-sovellustakin tarjotaan kiinalaisille karsittuna versiona toisin kuin eurooppalaisille. Kiinan rajoitusten mukaan alle 18-vuotiaat eivät pääse internetiin klo 22 ja 6 välisenä aikana. Alle 8-vuotiaat saavat käyttää älypuhelintaan vain 40 minuuttia vuorokaudessa. Ja 16-17-vuotaat kaksi tuntia vuorokaudessa. Kiinan kommunistinen puolue haluaa rajoittaa näillä toimenpiteillä kännykkäriippuvuutta ja esimerkiksi pelaamisen haittoja. Pitää myös tiedostaa, että sovellukset rakennetaan koukuttaviksi ja alituiseen käyttöön houkutteleviksi.

Länsimaissakin on toki herätty. Jenkeissä on ryhdytty suunnittelemaan Tiktokin kieltoa lähinnä kuitenkin kaupallisista syistä ja vakoilun pelosta. Taustalla lienee kuitenkin huoli myös kansalaisten riippuvuuksista. Nuorten ahdistus ja masennus on lähtenyt ennennäkemättömään nousuun älypuhelinten tultua markkinoilla 2010-luvulla. Leikkimisen sijaan lapset ovat alkaneet seurustella puhelintensa kanssa ja välityksellä. Leikki ja mallioppiminen on nuoren kasvun kannalta välttämätöntä. Pullaa ei opi tekemään ilman äidin kanssa leipomista eikä mopoa korjaamaan ilman isän työkalupakkia. Miten oppii välttämään riskejä seikkailematta luonnossa ja putoamatta puusta muutamaan kertaan? Osa nuorista ovat älypuhelintensa vankeja ja eristäytyvät neljän seinän sisälle. Lähes 80 000 alle 25-vuotiasta etsitään Suomessakin ja ihmetellään, koska he eivät ole viranomaisten rekistereissä edes työttömyyskorvausten hakijana.

Paitsi sovellusten vaikutuksesta nuorten kehitykseen, vielä enemmän pitää olla huolissaan tiedonvälityksestä. Osa nuorisosta tyytyy netistä samaansa tietoon kritiikittä maailman menosta. He ovat kuvainnollisesti lukutaidottomia ja vietävissä kaikenlaisen roskan perään. Politiikassa se näkyy populistien pääasiallisesti käyttämänä tiedonvälityskanavina. Siellä on helppo tehdä vastustajista pellejä leikkaa- ja liimaa-menetelmillä. Ei vaadita osallistumista ja sosiaalisia suhteita kodin ulkopuolella. Riittää, kun notkut somessa ja vahtaat viihdyttäviä videoita. Liikkuminen, nukkuminen ja toisten nuorten tapaaminen unohtuvat. Netissä pitää olla koko ajan ja viestittää, ettei jäisi someyhteisön tarjoaman tiedon ulkopuolelle. Ryhmäpaine on kova.

Toimenpiteisiin on ryhdyttävä kotona, koulussa ja yhteiskunnassa. Äidit ja isät on valistettava rajoittamaan ja valvomaan lastensa älykännykän käyttöä. Koulussa puhelimet pannaan koko koulupäivän ajaksi. Toivon Eu-tason säätelyä sovellusten tarjoaman sisällön rajoittamiseen ja lasten pääsyä niihin käsiksi. Poliitikkona vaatisin lapsille oikeutta oikeaan lapsuuteen, leikkeineen ja perheen arjen yhdessä tekemistä ilman älypuhelinta!

Esa Kanerva

Ovatko eläkeläiset Purran seuraavat uhrit?

 

Yhdeksänkymmentä-luvun lamassa tehtiin eläkkeisiin taitetun indeksin avulla leikkaus. Tämä vääryys porautui eläkeläisten kalloon suurena vääryytenä, josta muistutettiin vaalien alla poliitikoille vuosikymmeniä. Riikka Purra on jälleen uhitellut eläkkeiden leikkaamista seuraavassa budjettiriihessä. Hän haluaa ilmeisesti nimensä historiaan. Lipponenkin muistetaan nimenomaan taitetusta indeksistä, vaikka hän sai sen ansiottomasti nimiinsä Esko Ahon hallituksen perintönä. Purra haluaa ilmeisesti panna paremmaksi ja jäädä aikakirjoihin rahaministerinä, joka purki hyvinvointivaltion sosiaaliturvan ja pyyhki takapuolta eläkejärjestelmällä.

Kokoomuksen ministerit jaanaavat sitä, että nämä säästöt ja leikkaukset on pakko tehdä, seurauksista välittämättä. Valtion talous on saatava tasapainoon. Kyllä maar, mutta kun eläkemenojen pienentäminen ei kohenna valtiontalouden tilannetta. Valtio maksaa kyllä kansaneläkkeet ja muut, mutta se osuus on kuitenkin vain viidesosa kaikista työeläkemenoista. Jos mukaan otetaan kunnat ja hyvinvointialueet, julkissektori maksaa 40 % eläkemenoista. Suurin osa työeläkkeistä maksetaan yksityisen sektorin työeläkemaksuilla ja sijoitustuotoilla.

Myönnetyt työeläkkeet ovat nauttineet tähän asti perustuslaillista omaisuuden suojaa. Jos eläkkeitä siitä huolimatta leikattaisiin, vaikutus olisi jokseenkin plus miinus nolla. Tämä väite perustuu valtion kaikista työeläkkeistä saamien tuloverojen pienenemiseen ja välillisten verotulojen supistumiseen. Eläkeindeksien jäädyttämisen johdosta kansantalouden vauhti hiipuisi entisestään, koska kulutuskysyntä laskisi. Eläkeindeksit on ajateltu eläkejärjestelmässämme pitämään eläkkeiden reaaliarvon ja ostovoiman. Eläkkeiden ostovoiman heikentäminen lisäisi eläkeläisköyhyyttä entisestään. Köyhyys aiheuttaa toistakin kautta valtiolle lisäkuluja. Sosiaali- ja terveydenhuoltomenot todennäköisesti lisääntyisivät, koska syödään esimerkiksi epäterveellisempää ruokaa ja jätetään lääkkeet ottamatta. Sitäkö halutaan!

Saattaisiko Purra olla kuitenkin strategisesti niin fiksu, että pelottelemalla eläkeläisiä leikkauksilla ja perumalla ne budjettiriihessä, eläkeläiset kokevat saaneensa jotakin. Niin tai näin, mikäli eläkkeisiin kajotaan, haluan kuulla Purran perustelevan eduskunnassa, miten eläkeleikkaukset kohentavat valtiontaloutta tai parantavat työllisyyttä. Kyllä politiikassa voidaan mustaa väittää valkeaksi. Niin todennäköisesti nytkin. Uskoisin, että hän selittää leikkauksia sillä, että kun kaikilta muiltakin köyhiltä on leikattu, on niin väärin ja epäoikeudenmukaista jättää eläkeläiset niiden ulkopuolelle. Tämäkö on perussuomalaista oikeudenmukaisuutta ja arvojen mukaista? Tehdään politiikkaa ja päätöksiä, jotka tiedetään jo etukäteen kääntyvän tarkoitustaan vastaan.

Esa Kanerva