30.11.2024
Eri hallitukset riepottelevat suomalaista terveydenhuoltoa strategisesti eri, jopa vastakkaisiin suuntiin. Orpon hallitus painottaa asiakkaan valinnan vapautta, yksityisiä palvelutuottajia ja on nostanut esimerkiksi yksityislääkärikäynneistä maksettavien Kela-korvausten tasoa huomattavasti vuodesta 2024 alkaen. Vuonna 2023 Kela-korvaus oli 8 euroa, nyt se on 30 euroa. Marinin hallitus vahvisti julkisen sektorin asemaa säätämällä mm. kahden viikon hoitotakuun lääkärille pääsyyn terveyskeskuksessa. Edellinen hallitus halusi siis vahvistaa julkisen sektorin asemaa. Eri hallitusten hyvin erilaisista linjauksista ja ja kissan hännän vedosta kärsii sosiaali- ja terveyssektorin järkevä toiminta. Olisiko jo aika luottaa vaikuttavuusperusteiseen päätöksentekoon ilman ideologisia painolasteja.
Puolueetonta tietoa alasta tuottaa Suomessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Se raportoi tämän vuoden kesäkuussa, että hoitotakuun tiukentuminen on nopeuttanut tilastojen mukaan etenkin lääkäriin pääsyä. Potilaat pääsivät maaliskuussa 2024 perusterveydenhuollon avosairaanhoidon kiireettömään lääkärin hoitoon tai tutkimukseen kahdessa viikossa – ja jopa viikossa selvästi useammin kuin 2023 maaliskuussa. Hyvinvointialueet ovat kirineet ja kehittäneet toimintaansa mm. digitaalisin palveluin ja hyödyntämällä omalääkärimalleja. Mitä teki Orpon hallitus? Se perui hoitotakuun ja pidensi sen 3 kuukauteen. Sama hallitus unohti kokonaan julkisen sektorin perusterveydenhuollon, nosti keskiöön yksityislääkärien Kela-korvaukset ja nosti niitä puolella miljardilla. Julkilausuttuna motiivina oli purkaa perusterveydenhuollon hoitojonoja.
Puoli miljardia euroa ohjattiin siis yksityisille terveysjäteille ja julkisen sektorin perusterveydenhuolto jäi nuolemaan näppejään. Vaikka perusterveydenhuollon vahvistamisesta oli kirjaus hallitusohjelmassa. Siitäkin huolimatta, että hyvinvointialueen olivat todistetusti pääsemässä kahden viikon määräaikatavoitteeseen. Marinin hallitus olisi halunnut kiristää vielä hoitotakuuta yhteen viikkoon, mutta laki viikon hoitotakuusta ei tullut koskaan voimaan, koska Orpon hallitus perui sen muitta mutkitta.
Viidensadan miljoonan Kela-korvauspotin vaikuttavuudesta me tiedämme jo jotakin. Kelan erikoistutkija Heta Moustgaard sanoo, että ”suhteessa julkilausuttuihin tavoitteisiin, muutoksella korvaustasoihin ei todennäköisesti ole ollut suurta vaikutusta hoitojonoihin.” Yksityiset lääkärikäynnit kasvoivat vain pari prosenttia vuotta aiemmasta. Kelan selvitysten mukaan yksityisesti itseään hoidattavat ovat pääasiassa hyvätuloisia. Toisin sanoen tuo puoli miljardia euroa ohjautui samoille ihmisille kuin aiemmin ja kaiken lisäksi hyvätuloisille. Yllä mainitsemani erikoistutkija pohtii, meneekö korvausten nosto hukkaan eli nämä varakkaat ihmiset eivät olisi olleet alun perinkään julkisen palvelun hoitojonoissa. Hyvinvointialueiden rahoituksesta tuo puoli miljardia kyllä muistettiin vähentää, joten jonot julkisella sektorilla pitenivät entisestään.
Terveyspalveluyhtiöitten tuloksissa hallituksen rahallinen kädenojennus näkyi. Esimerkiksi Pihlajalinna kasvatti tämän vuoden heinä-syyskuussa tulostaan roimasti. Oikaistu liikevoitto ennen poistoja ja arvonalennukisa oli 41 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten eli 13,5 miljoonaa euroa. Huonosti ei ole mennyt Terveystalollakaan. Terveydenhuollon palveluiden liikevaihto kasvoi 11,4 prosenttia ja oikaistu liikevoitto 49,1 prosenttia 42,5 miljoonaan euroon. Mehiläinen takoi hyvää tulosta, mutta sijoitti voittonsa uusiin toimitiloihin, lukuisiin yritysostoihin kokonaisinvestointien ollessa yli 200 miljoonaa euroa. Samalla hoidettiin tulos negatiiviseksi, millä on merkitystä verotuksellisesti.
Tällä hallituskaudella suomalaista terveydenhuoltojärjestelmää muokataan kohti amerikkalaista vakuutuspohjaista mallia. Hallitus ajaa määrätietoisesti hyvinvointialueet saneeraamaan taloudellisella ohjauksellaan palvelut niin saatavuudeltaan kuin laadultaan sellaisiksi, että kansalaiset eivät järjestelmään luota. Maksukykyiset ja rahoituksen jostakin muusta kulutuksestaan pihistävät kansalaiset alkavat haalimaan terveysvakuutuksia. Niitä myydään aluksi kohtuu halvalla. Rahastus tapahtuu muutaman vuoden kuluttua ja hinnat tulevat nousemaan rajusti.
Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon kriisi olisi ratkaistava yli vaalikausien kestävällä ohjelmalla. Demarit, mikäli ovat seuraavassa hallituksessa, pyrkivät oikaisemaan nykyistä tilannetta ja korjaamaan hyvinvointialueitten asemaa ja rahoitusta. Pohdinnassa lienee mm. alueitten verotusoikeus. Jos demarit ja Kokoomus ovat seuraavassa hallituksessa, hallitusohjelmassa voitaisiin ehkä päästä jonkinlaiseen yksimielisyyteen siitä, että annetaan hyvinvointialueille jonkinlainen työrauha ja odotettaisiin kehittämistyön tuloksia. Huolehdittaisiin kohtuullisesta rahoituksesta ja höllennettäisiin tiukkaa valtion ohjusta. Ideologiset sotakirveet voitaisiin haudata siksi ajaksi Olkiluodon ydinjätteen loppusijoituspaikan eteiseen. Lopullisesti ne eivät katoa koskaan!
Esa Kanerva
