Onko Trump hullu?

 

                                                                                     

                                                                                 

                                                                                                                  31.1.2025

Me iäkkäät muistamme hyvin Kekkosen ajan Suomen. Maamme ulkopolitiikka oli ulkomaitten silmissä suomettumista, keksittiin oikein termi kyseiselle ilmiölle. Se oli reaalipolitiikkaa. Kansalaiset tiesivät, ettei Neuvostoliiton kanssa virallisesti vannottu ystävyys ollut aitoa, kansa ryssitteli ja kantoi kaunaa sekä sodista että aluemenetyksistä. Se oli vahvemman oikeutta puuttua myös sisäpolitiikkaan. Yleinen etu vaati sitä ja tätä. Näytti naapureille vähintäänkin koomiselta koko teatteri. Tänään kysyn, onko Suomen ulkopolitiikka jälleen rähmällään. Suunta on vain muuttunut, länteen. Kaikki me ymmärrämme, että jenkeillä on show-mies ja röyhkeä dealin-tekijä presidenttinä. Onko todellakin niin, että hänen laukomia ylilyöntejä on Suomen ulkopolitiikan päätöksentekijöiden pakko kaunistella? Vaikka Trumpin mielenterveyttä on jopa hänen kotikonnuillaan kyseenalaistettu.

Presidentti Stubb lähinnä kuvittelee rauhoittavansa ”tyhmää” kansaa. Trumpilla on hänen mielestään kovat puheet, ei niitä tarvitse ottaa tosissaan. On tämä maailma mennyt kummalliseksi pelleilyksi! Siis ei tarvitse ottaa tosissaan maailman suurimman sotilasmahdin asevoimien päällikön uhittelua eri maiden, jopa sotilaallisesta, haltuunotosta. Ja ulkoministeri Rubio säestää, uskokaa, että presidentti on tosissaan Grönlannin valtaamisesta. Itsestäni tuntuu merkilliseltä tällaiset vaihtoehtoiset totuudet. Minun maailmassani ja kasvatuksessani ei ole ollut sijaa valehtelulle, vaikka jokainen on siihen syntiin joskus langennut. Pääsääntöisesti pitää puhua totta, jotta säilyy uskottavuus lähipiirissä.

Pääministeri Orpo on pääsääntöisesti kehunut presidentti Trumpin alkuvaiheita ja puheita. Kaikki maat ovat kuulemma varautuneet Trumpin presidenttiyden yllättäviinkin käänteisiin. Pääministeri ymmärtää Trumpin kauppapoliittisia avauksia, Eurooppa voi ostaa lisää öljyä jenkeiltä ja onhan meillä mahdollisuus myydä jäänmurtajia Amerikkaan. Taloudesta tarkkana miehenä profiloitunut Orpo ei ole puuttunut esimerkiksi Trumpin vaatimuksiin nostaa Nato-maiden puolustusmenot viiteen prosenttiin kansantuotteesta. Herranjestas, mitä tuo ehdotus merkitsisi Suomelle. Maamme puolutusmenot ovat tällä hetkellä n. 2,4 prosenttia BKT:sta. Rahassa se on 6 miljardia euroa, tässä määrässä ei ole erilliset puolustusbudjetit. Tuo viiden prosentin vaatimuksen täyttäminen tarkoittaisi tässä taloustilanteessa n. 12 000 miljoonaa euroa! Mahdotonta!

Yhdysvallat on Naton kantava voima tällä hetkellä. Jenkit ovat Suomen tärkein kahdenvälinen liittolainen sotilaallisesti ja kaupassa sen merkitys on kasvanut. Kenen leipää syöt, sen lauluja laulat, sananlasku pitää näköjään edelleen paikkansa. Edes amerikkalaisten lehtien kirjoittelua siitä, että merikaapelivaurioiden katkeilu on ollut vahinkoja, ei Orpo halunnut tai uskaltanut kommentoida. Suomessa tutkitaan ja lausutaan lopputulosten tultua julki. Näyttää siltä, ettei tutkinnassa saada mitään selville. Jopa KRP ja Suojelupoliisi ovat ennakkotietojen perusteella erimielisiä tekojen tahallisuudesta. Supo on kääntynyt kaikessa viisaudessaan tahattomuuden kannalle.

Trump on ollut vallassa jo useamman vuorokauden, mutta rauhaa Ukrainaan ei ole kuulunut. Ulkopolitiikan johto on ollut pääsääntöisesti hiljaa. Orpon mukaan Trump odottaakin nyt sanktiopolitiikan vaikutuksia ja aikoo tukea Ukrainaa. Amerikan presidentti on kuulemma huomannut Venäjän heikentyneen ja Putinin tehneen virheitä. Pääministeri iloitsi jopa siitä, että sota Euroopassa on loistanut poissaolollaan Trumpin puheissa.

Trumpin virkaanastujaisten jälkeen sekä presidentti että pääministeri ovat painottaneet sitä, että Suomen ja Euroopan on pidettävä pää kylmänä. Ei pidä juosta yksittäisten heittojen perässä. Mutta jopa Yhdysvaltain entinen tiedustelupäällikkö James Clapper on huolestunut presidentin henkisestä tasapainosta. ”Kyseenalaistan vakavasti hänen kykynsä – kuntonsa hoitaa tehtäviään, kuten myös hänen motivaationsa tehtäväänsä”, Clapper sanoi uutiskanava CNN:n haastattelussa. Lääkärilehti Duodecimissä julkaistiin Saska Saarikosken Trumpin henkistä terveydentilaa koskettelva artikkeli otsikolla ”Onko presidentti Trump hullu? Minä voisin vastata tähän kysymykseen käyttäen talonpoikaisjärkeä, siltä se näyttää ulospäin. Tämä ei ole vastaus itse kysymykseen, koska en pysty diagnoosia tekemään ilman koulutusta.

Toinen kysymys on tietysti se, että pitääkö Suomen ulkopolitiikan nykyisin toisintaa aikanaan Venäjän kanssa harjoitettua ystävyyspolitiikkaa. Jos se on reaalipolitiikkaa Paasikiven oppien mukaan, se sopii minulle. Pitäisi kuitenkin kansalle yrittää hienovaraisesti kertoa, tämä Yhdysvaltain myötäily on sellainen vaihtoehtoinen totuus, ei me tätä oikeasti tarkoiteta, mutta kun on pakko, niin tehdään tällaista ystävyyspolitiikkaa.

Esa Kanerva

M.o.t. eli mikä oli todistettava!

 

                                                                                                                     
                                                                                

        
                                                                                         26.1.2025

Yli puolet kansasta on tyytymättömiä hallituksen leikkauspolitiikkaan, kertoo Helsingin Sanomien mielipidetutkimus,  Tuloksessa ei sinänsä ole mitään ihmeteltävää, mutta kun hallituksen keskeisimmät vaalilupauksetkaan ja tavoitteet eivät ole lukujen valossa toteutuneet, voi hyvällä omalla tunnolla kysyä, onko harjoitettu politiikka ollut oikeaa. Velkaa otetaan enemmän kuin 1990-luvun lamavuosina tai koronavuonna 2020 eikä velaksi eläminen lakannut. Työttömyys lisääntyy ja työllisten määrä vähenee. Veroja aina kritisoinut Kokoomus on kiristänyt ennen näkemättömästi veroja ja tehnyt poikkeuksellisen mittaluokan leikkauksia. Nordean talouskatsaus oli otsikoitu ”Julkinen talous on syöksynyt nykyisen hallituksen aikana”. Mitä julkiselle taloudelle on tapahtumassa? Talouslukujen karmeus ja hallituksen epäonnistuminen on nyt mielestäni todistettu, luvuinkin.

Hallitus alkaa olla poliittisesti toimintakyvytön Purran uhosta huolimatta. Kunta- ja aluevaalit painavat päälle ja uusia menosäästöjä ei ainakaan haluta julkistaa ennen niitä. Vuonna 2026 ja 2027 alkavat eduskuntavaalit lähestyä eikä epäsuosittuja päätöksiä haluta ennen eduskuntavaaleja tehdä, ei ainakaan perussuomalaiset, joiden kannatus on pudonnut joka mittauksessa. Kevään budjettiriihessä on oikeastaan viimeinen hetki tehdä uusia säästötoimia, jos leikkauslinjalla halutaan jatkaa. Todennäköisesti hallitus alkaa markkinoida kasvupakettia, jolla talouden syöksy saataisiin oikenemaan. Vaikeata tulee olemaan, yritysten ja kansalaisten luottamuksen palauttaminen ei tapahdu hetkessä, jos ollenkaan Orpon johdolla.

Jotakin kuitenkin tiedetään. Kuntatalouteen suuresti vaikuttava valtionosuusjärjestelmän uudistaminen julkaistaan, mutta vasta vaalien jälkeen. Tampereelle uudistus ei ainakaan tuo helpotusta, koska hallitus on linjannut, että se pitää tehdä kustannusneutraalisti. Uudistuksen tavoitteena on pelkistetysti sanoen, pitää Suomi asuttuna maanlaajuisesti ja että joka kunnassa voidaan järjestää peruspalvelut. Tampere on ollut häviäjä tähänkin asti ja ei tarvitse olla suurikaan näkijä, että taloutensa kohtuullisesti hoitanut kaupunki ei uudistuksesta hyödy. Päinvastoin!

Johtavat demaripolitiikot ovat vaatineet Tampereella nykyistä kaupungin johtoa aloittamaan jo ennen vaaleja avaamaan kuntalaisille kaupungin taloudellinen tilanne. Lylyn kaudella talous saatiin oikenemaan ja positiivisia tilinpäätöksiä syntyi. Nyt ollaan tilanteessa, jossa ensi vuoden talousarvio on jouduttu laatimaan 40 miljoonaa euroa alijäämäiseksi. Talousjohtajan kertoman mukaan ns. rakenteellinen vaje n. 60 miljoonaa euroa.

Tuleva valtuusto ei pääse helpolla. On äärimmäisen tärkeätä, mistä puolueesta valitaan pormestari ja kenen johdolla tehdään pormestariohjelma. On epäkiitollista puhua ennen vaaleja heikkenevästä taloudesta, mutta rehellisyys maan perii! Seuraavan pormestarin johdolla on Tampereen talous saatava oikenemaan. Ja talous on hoidettava kuntoon oikeudenmukaisesti. Yhteiskunnassa on ryhmiä, jotka kestävät taloudellista rasitetta enemmän kuin toiset. Palveluiden pitää olla kaikkien ulottuvilla, maksuhelpotuksia voidaan käyttää niille ryhmille, jotka niitä tarvitsevat. Päätöksistä tehdään huolelliset vaikuttavuusanalyysit. Mielestäni yhteiskunnan heikoimmat, nuoret, lapset ja ikäihmiset suojataan eikä heidän hyvinvointiaan ja tulevaisuutta vaaranneta.

Esa Kanerva

Erkki Liikanen Werstaalla


                                                                                               18.1.2025









ERKKI LIIKANEN VIERAILEE TAMPEREELLA 22.1.2025 KLO 18.

 

Tilaisuus on jatkoa Toveriseuran ja kumppanien järjestämille tammikuun tapahtumille, jotka alkoivat vuonna 2023 ”Venäjän hyökkäys Ukrainaan”, vuonna 2024 ”Suomi Stalinin varjosta täysivaltaiseksi eurooppalaiseksi ja Naton jäseneksi ja nyt keskiviikkona 22.1.2025 klo 18 Werstaan auditoriossa ”Eurooppa murroksessa”.

Tervetuloa kuuntelemaan, kysymään ja keskustelemaan! Tilaisuudessa on kahvitarjoilu. Juontaa Esa Kanerva.

                                                                                                                                                          

Vainajien siirtelyä

 

                                                                                                  


                                                                                             

                                                                                                     


                                                                                                     10.1.2025

Olen ammatiltani sairaanhoitaja. Työskentelin maineikkaassa Kaupin sairaalassa -85 lähtien 90-luvun alkupuolelle. Olen lukenut lehdistä, että sairaaloissa kuoleman toteamisesta on tehty hirveä ongelma. Vainajia kuljetetaan vuosittain jopa 15000 kertaa lääkärin luokse kuoleman toteamisen vuoksi. Ihmettelen, missä vaiheessa on tässäkin asiassa unohdettu järjen käyttö.

Kaupin sairaala oli tuolloin merkittävä osa Tampereen terveyspalveluja. Kun alun perin tuberkuloosiparantolaksi rakennetun sairaalan toiminta muuttui 1980-luvulla tuberkuloosin hoidon tehostuttua. Kaupissa hoidettiin monenlaisia pitkäaikaissairauksia sekä vanhuksia. Sairaalassa oli myös erikoisosaamista ja se työskenteli erikoislääkärijohtoisesti.

Kerron tuon ajan käytännöistä. Joka vuorossa työskenteli ainakin yksi sairaanhoitaja, myös öisin. Tiimeissä työskentelivät enemmistönä erittäin ammattitaitoiset apuhoitajat, sittemmin perushoitajat, nykyisin lähihoitajat. Oli luonnollista, että kuolema vieraili osastoilla usein. Oli selvää tai ylhäältä delegoitua, että sairaanhoitaja varsinkin yöaikaan soitti omaisille ja ilmoitti vanhuksen kuolemasta. Kuolintodistuksen virallisesti kirjoitti jälkikäteen tietenkin lääkäri. Homma ei kerta kaikkiaan olisi toiminut, jos päivystävä lääkäri olisi joutunut tulemaan joka kerta paikalle tutkimaan kuolemanmerkit ja kuoleman.

Koko systeemin toiminta perustui joustavalle ammattitaidon käytölle. Lääkäri oli talossa ainoastaan virka-aikaan. Muun ajan toimittiin hoitajalähtöisesti. Hoitohenkilökunta ”varoitteli” ja piti yhteyttä omaisiin etenkin vierailuaikaan iltaisin. Omaisille yllättäviä kuolemia sattui harvoin ja he olivat yleensä osanneet odottaa sairaalasta soittoa.

Ihmisen kuoltua osastolla, häntä pidettiin osastolla kaksi tuntia. Tänä aikana perushoitajat ”laittoivat” vainajan. Siinä oli käytössä tietyt rutiinit ja lopuksi vainaja peiteltiin kauniisti lakanalla, johon oli taiteltu risti ja aseteltu kukat. Parin tunnin jälkeen vainaja siirrettiin kellarikerroksen kylmiöön. Papereihin kirjattiin kuolinaika saatesanoilla exitus lethalis, luonnollinen kuolema.

Olen hämmästynyt, milloin tämä vainajaralli on alkanut, en tiedä. Mitähän lakeja me tai sairaalan johto silloin rikoimme näillä käytännöillä? Vai liittyykö uudet käytännöt tämä jotenkin riitelyyn ammattikuntien työnjaosta tai muusta syystä? Mielestäni kyllä sairaalassa sairaanhoitajan pitää pystyä toteamaan 3,5 vuoden koulutuksella ihmisen kuoleman, vaikka lääkäri sitten takautuvasti kirjoittaa kuolintodistuksen kuolemaan johtuvin diagnoosein.

Jatkuvasti toistetaan mantraa, että terveydenhuollossa pitäisi käyttää työvoimaa joustavasti ja tehokkaasti. Tämä kuoleman toteamisprosessin järkevöittäminen on yksi säästöehdotus monen muun käytännön muuttamisen lisäksi hyvinvointialueille. Tutkikaa menneitä käytäntöjä tässäkin asiassa ja lopettakaa kallis vainajien siirtely. Luen, että Orpon hallituksen ohjelmassa ei ole lakimuutosta, jossa ennakoiduissa kuolemantapauksissa kuoleman toteamisessa tehtävät tutkimukset voisi tehdä sairaanhoitaja. Valitettavaa!

Esa Kanerva

Profiilin nostoa

 

                                                                                                                

                                                                                                           


                                                                                                                                         3.1.2025

Avoimuuden sanotaan olevan demokratian kulmakivi. Kun kerrotaan rehellisesti kansalaisille ikävätkin asiat, se lisää luottamusta. Tänään kokoontuivat puolustus- ja ulkoasianvaliokunta ylimääräisiin kokouksiin. Totta kai jokaisen kiinnostus on herännyt, mitä on tapahtumassa, kun valiokuntia joululomallaan kutsutaan kokoon. Järjestetään suurieleisesti tiedotustilaisuuksia, joissa kerrotaan, ettei ole mitään julkisesti kerrottavaa ja tieto on salassa pidettävää Tiedotetaan, ettei ole tiedotettavaa!

Kyllä tällainen menettely on poliitikoilta pitkän nenän näyttämistä kansalaisille. Jokainen ymmärtää kansallisen turvallisuuden tarpeet, ei kaikkea tarvitse hölöttää. Mattimeikäläisen ei tarvitse tietää yksityiskohtia. Mutta kyllä suurella pensselillä voi maalata ja hieman ymmärtää suomalaisten tiedon tarvetta. Varsinkaan puolustusvaliokunnan tiedon jakamisen salailua ja vetoamista perustuslailliseen vaitiolovelvollisuuteen, on veltto ja oman profiilin nostoa.

Niinhän se on, miltä se näyttää. Poliitikko kokee itsensä tärkeäksi. Minulla on sellaista tietoa, jota ei joka pojalle jaella tässä valtakunnassa. Kansanedustajan päässä kulkenee ajatuksenjuoksu, että näin isoissa kysymyksissä tarvitaan minun osaamista ja erityiskykyjä. Tietoa pantaten poliitikko saa kaipaamaansa valtaa ja erityisasemaa suhteessa muihin ihmisiin.

Kyllähän tiedon merkitys on nykyisin kasvanut ja korostunut entisestään. Tietoa on ja demokratiassa on julkisen vallan tehtävä sitä jakaa. Sellaiseen tilanteeseenhan on pyritty, että luotettavista lähteistä, kuten poliittisilta päätöksentekijöiltä, on saatavissa riittävästi ja avoimesti tarpeellinen tieto. Vaikka tietoa pantataan, ei tiedon ihmisten jano siihen sammu. Tiedonnälässä lähdetään ns. faktaa kaivelemaan todennäköisesti netin syövereistä, eikä siinä hommassa yleensä hyvin käy. Esimerkiksi puolustusvaliokunnan vähäsanaisuus kääntyy itseään vastaan, kohta some on pullollaan kaikenlaista spekulaatiota.

Kansalaisten luottamus Orpon hallitukseen on kyselytutkimusten mukaan vähentynyt eikä luottamus ainakaan kohene, jos eduskunnan valiokunnat alkavat salailemaan ja panttaamaan asiallista tietoa Suomen turvallisuustilanteesta. Voihan asian niinkin ymmärtää, että kun kansalta ei tule hallitukselle kiitosta, niin jollakin tapaa on hallituspuolueitten yritettävä kissanhännän nostoa. Tieto on valtaa! Ja eipähän valiokunnat altista ainakaan itseään kritiikille ja arvioinnille.

Esa Kanerva