8.2.2025
Miina Sillanpään säätiön julkaiseman sukupolvibarometrin mukaan puolet kaikista suomalaisista on huolissaan terveyspalveluistaan. Nuoret surevat mielenterveyssyistä hoitoon pääsyään ja vanhukset murehtivat toimintakykynsä heikkenemistä tai itsemääräämisoikeutensa menettämistä? Saako tulevaisuudessa hoivaa?Joka kolmas pelkää toimeentulo-ongelmia. Tutkimuksessa näkyy suomalaisten tämänhetkinen henkinen tila, pimeydessä ei oikein nähdä valoa.
Mistä tämä nuorten mielenterveyden tilan rapautuminen oikein johtuu. Jotakin tilanteesta kertoo se, että viime vuonna teki 150 alle 25-vuotiasta itsemurhan. Luvut ovat kaksinkertaistuneet viime vuosien aikana. Ihan tarkalleen syitä näihin lukuihin ei tiedä varmaan tutkijatkaan, mutta osan kyllä selittää julkisen terveydenhuollon tila. Palveluita ei ole yksinkertaisesti riittävästi. Toisaalta eihän maailmanpoliittinen tilanne ole kenenkään mielenterveyttä tukevaa. Kaikki yhteistyö, maailmanjärjestys ja sääntöpohja, mitä on vuosikymmenten aikana rakennettu, revitään kappaleiksi. Pieni Suomi ei voi kovin paljon globaaliin kehitykseen tai megatrendeihin vaikuttaa, mutta maan sisäisiin asioihin voi.
Hallituksen ei pitäisi edistää toivottomuutta ja näköalattomuutta suomalaisille, etenkin nuorille. Sitähän on esimerkiksi jääräpäisyys hyvinvointialueiden rahoitusvajeiden kattamisen määräajoissa. Jos tavoitteena on ollut ajaa julkinen hoitojärjestelmä kriisiin, niin siinä on onnistuttu. Terveyspalveluitten yksityistämiselle on tehty latua. Lähes joka viidennellä nuorella on mielenterveydellisiä ongelmia ja vain osa saa ammatillista apua. Muut odottavat hoitojonoissa. Yksityiset terveysjätit eivät ole kiinnostuneet mielenterveyspotilaista, heidän terapiansa kestää liian kauan ja taloudellisen rahastuksen mahdollisuudet kapenevat. Mikäli julkinen hoitojärjestelmä kaatuu, mielenterveyspotilaat kärsivät eniten. Nuoret tiedostavat surkean tilanteen.
Hyvinvointialueet toteuttavat hallituksen tahtoa ja supistavat vanhuspalveluja. Sanotaan suoraan, että ympärivuorokautiseen hoivaan on tulevaisuudessa aiempaa vaikeampi päästä. Järjestelmä toimii niin, että ei suoranaisesti vähennetä hoitopaikkoja, mutta koska vanhusväestön määrä lisääntyy, nykyinen hoivaa saavien osuus vähenee. Ovelaa, kun palvelun tarve lisääntyy, niin tarjonta vähenee. Tällaista markkinakapitalismia Orpon hallitus siis harjoittaa. Minulle on opetettu, että markkinataloudessa pitäisi menetellä juuri päinvastoin.
Olisikohan jo aika jo ennen eduskuntavaaleja vaihtaa kelloon uusi ääni. Huhtikuussa voi piirtää punaisen viivan ja sillä rakentaa toivoa onnelliselle kansalle. Kevään myötä valoa tulee vuorokauteen enemmän ja sitä kaivattaisiin myös tähän yhteiskuntaan.
Esa Kanerva
